Kuukautiset ovat viikon myöhässä.
Olimme kerran, yhden ainoan kerran kivan illan päätteeksi romanttisissa fiiliksissä, pienessä punaviinihiprakassa harrastaneet seksiä ilman ehkäisyä. (Pillereistä taukoa). Hetken mielijohde, mutta voimakas fiilis, että "Pitäskö olla ilman?" "No ollaan!!"
Se tuntui jotenkin oikealta.
Aamulla vähän nauratti. Keskusteltiin siitä kaduttiko. Ei kaduttanut. "Ja hei, ei se todellakaan ekasta kerrasta tule", hihiteltiin sängyssä. Ovulaatiosta ei mitään tietoa. Ulkona räpsimme talviauringossa valokuvia joissa mä pullistan mahaani. Näytän olevan siinä oikeasti yhdeksännellä kuulla! Pakotan miehen ottamaan toisen kuvan jossa näytän hoikalta.
Seuraavalla viikolla laskeskelen ovulaatiopäivän varmuuden vuoksi, se ei ihan osu kohdalleen, mutta aika lähelle. "Huh huh". Lisää naureskelua.
Olemme me rakkaan mieheni kanssa lapsesta puhuneet, naimisissa tosin emme ole olleet vuottakaan. Pikku hiljaa ajatus on alkanut kypsymään, että ei sellainen pieni rakkauslapsi olisi mikään mahdoton ajatus. Paitsi että mä en pidä kauheasti vauvoista (uups nyt se on sanottu ääneen!!). Mutta rakastan sellaisia parivuotiaita; lieventävä asianhaara. Joten ei ihan vielä, mutta pian, pian yritetään. Ehkä ensi vuonna!
Menkkoja ei kuulu alkamispäivänä. Mulla on hyvä mielikuvitus ja kuvittelen raskausoireita. Tissit ovat hurjan isot ja kipeät. No niin ne ovat menkkojenkin aikaan. Haluan tehdä raskaustestin, ihan varmuuden vuoksi. Jännää!! Se näyttää kuitenkin negatiivista. Jostain syystä tuntuu pettyneeltä, vaikkemme olleet ihan valmiita.. Avataan oluet. Mulla oli sellainen tunne että olisin ollut raskaana! Pyh.
Lauantaina meillä on sitten isot bileet. Juon aika paljon skumppaa. On tosi hauskaa, mahtavat kaverit koossa! Kerron yhdelle tytöistä negatiivisesta raskaustestistä ja ettemme vielä yritä vauvaa kuitenkaan. Hänella on vauvakuume.
Menkkoja ei kuulu viikonloppuna, eikä alkuviikosta. Keskiviikkona pyydän miestä tuomaan raskaustestin kaupungilta tullessaan. Hän tuo kaksi (ja tuoksahtaa oluelle :). Mua jännittää NIIIIIN paljon jostain syystä. Pissaan purkkiin ja piilotan tikun lehden alle. En uskalla katsoa sitä. Otetaan meistä valokuva jännittyneinä (dorkat).
Sitten.. tidii kaksi minuuttia on mennyt. En meinaa uskaltaa katsoa vieläkään. Tempaistaan lehti pois tikun päältä ja tuijotamme molemmat miehen kanssa pesukoneen päällä nököttävää puikkoa. Plussa. SIINÄ ON PLUS-MERKKI!!! Mä meinaan pyörtyä ja puhaltelen ilmaa keuhkoista. Mies tuijottaa ja pomppii eikä tiedetä itkeä vai nauraa. Halataan. Taidan itkeä, mutta se on puhtaasta shokista. Ja riemusta ja pelosta! Mä tiesin, tiesin tämän jotenkin... siksi mua kai jännittikin.
Loppuilta menee ihmetellessä. Tietskarin monitorikin on sökönä, joten pakko selata kännykällä webistä infoa. Lasken laskurilla että olen "jo" viidennellä raskausviikolla!! Mun mahassa on sentin kokoinen, mahdollinen uuden elämän alku.. how weird is that?? Mun mahassa kasvaa mahdollisesti jotakin!
Tämä on hei aikamoinen seikkailu.
p.s) tein uuden testin aamulla, sekin selkeä plussa samantien.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
7 comments:
Aikamoinen seikkailu tosiaan!! :D
Wagner - tarinan antisankari ja toinen osapuoli - on myös ylenpalttisen sekaisin kaikesta.
Kiitos pikkumyy sydämeni pohjasta, jos vain jaksat kirjoitella seuraavien tärkeiden ja jännittävien kuukausien ajan tuntemuksiasi ja ajatuksiasi tänne. Ne kun lämmittävät sieluani niin kovin.
rakkaudella,
- wagner
onnea kauheasti
kyllä se oma vauva varmasti on ihana, vaikkei vauvoista hirveesti tykkäsikään, En mäkään tykkää vanhuksista (tota ei myöskään saa sanoa ääneen) mutta kyllä omat rakkaat on rakkaita..
kirjoitat muuten hirveen elävästi ja ihanasti.
Outoa, omituista, sairasta, greisiä, outoa, kummallista, sekavaa, hämmentävää, häkellyttävää, omituista, pelottavaa, epäuskoista, kahelia, outoa, omituista, dorkaa, hellyyttävää, jännittävää, hermostuttavaa, epätodellista, ihan kuin leffoista ja edelleen omituista.
Pian laskettuaika ovella ja se on tota kaikkea edelleenkin. To-del-la OUTOA ja eriskummallista, friikkiä ja ÄÄäÄÄääÄÄäääÄÄÄääÄÄÄ!
Paljon onnea ja vapautta juuri omanlaiseen raskauteen!
Kiitos emmi2410, yritän kirjoittaa juuri niinkuin tuntuu.. ei tässä muukaan auta ;)
Hanna: hyvin kuvattu!! Ai se tuntuu loppuun asti siltä..mä oikeasti ajattelin että jossain vaiheessa musta tulee yhtäkkiä "kokenut odottaja" ja mä totun tähän.. että mun mahassa on JOKU TOINEN.
Siis mä voin olla ainoa, joka on edelleen osin ihan pihalla omasta raskaudestaan, samalla kun on ihan mukana ja miettimässä, tekemässä valintoja ja päätöksiä. Tämä on vain niiiin paranormaalia.
Blogin otsikosta päättelin, että ehkä vilkaisen... nyt kun vilkaisin niin luin kaikki (no eihän niitä nyt montaa ollut) merkinnät.... oli kyllä älyttömän hyvin kirjoitettu ja innostavasti!
Voisit varmasti nähdä intoa työhön kirjoittaa. Maailma toivoo vieläkin intohimoinen kirjailijoita kuten sinä, jotka eivät pelkää sanoa miten he uskovat. Noudata aina sydämesi.
Post a Comment